Darius Ramarklift - Johtaja

Nimi: Darius Ramarklift
Kutsutaan: Johtaja, Lordi Ramarklift, Ylialkemisti, Mestari, Darius (antaa vain harvojen kutsua tällä nimellä)
Ikä: 8,5 vuotta
Laji/Rotu: Puoliksi Tiibetinsusi, puoliksi Alaskansusi.
Sukupuoli: Uros
Kaupunki ja asema: Alkemistikylä, ylialkemisti/johtaja
Pyhä kivi: Elämänkivi, antaa normaalia pidemmän elämän ellei joku sutta surmaa.

Ulkonäkö
Säkä: 100 cm.
Paino: 55 kg ilman haarniskaa.

Suuri ja tummanpuhuva, elämän karaisema ylialkemisti on varreltaan hyvin lihaksikas ja muutenkin kunnioitusta herättävä. Pääväriltään tuon keskipitkä turkki on aivan yönmusta, hopeisella kiillolla, mutta tuon vartaloa peittää erilaiset valkeat kuvioinnit. Vasemmalla puolella kasvojaan tuolla on tummanpunainen tatuointi ( tarkempi kuva tulee myöhemmin). Vasemman puolen silmä on repiytynyt luuhun asti kokonaan irti, ja olisi varsin kammottava näky ellei kasvojen vasenta puolta peittäisi verenpunainen liina. Oikea silmä on punainen. Dariuksella on valkeansävyinen harjas, joka jatkuu koko selän pituudelta ja tuuhenee pään kohdalta oikeaksi pehkoksi, edessä on musta ja punertavanruskea raita. Siellä tällä vartalossa on pieniä, ja isojakin arpia. Nämä kuitenkin yleensä jäävät piiloon vaatetuksen alle. Lukuunottamatta kuonon ympäri kiertävää arpea. Dariuksen vasempaan lonkkaan on vedetty puukolla hyvin paheksuttu riimu joka aiheuttaa kärsimystä, Nauthiz. Sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta suteen. Uroksella on suuret vaaleanruskeat pässinsarvet jotka kiertävät korvien takaa ja tulevat sitten takaisin eteenpäin poskia vasten.

Miekka | Haarniska
Päällään Dariuksella on mitä hienoin, ja haluttu haarniska. Se on tehty Uuden Skyrimin parhaasta teräksestä, ja kestää kovatkin otteet. Haarniskan päällä on selän ja niskan kohdalla Dariuksen itse surmaaman lohikäärmeen selkäpiikit. Haarniska on tulenkestävä. Haarniskan alla suurin osa Dariuksesta on kääritty punaiseen kankaaseen, joka suojaa kylmältä, ja naarmuilta. Kun tuolla ei ole haarniskaa, pukeutuu Darius yönmustaan kaapuun, jonka huppu peittää tuon kasvot suurimmalta osalta. Kaulassaan tuolla on hopea-amuletti jossa on riimu Nauthiz, kuten myös miekan rubiinissakin. Miekka on erittäin toimiva, ja tuo kantaa sitä vyötäröllään nahkavyöhön kiinnitetyssä tupessa (ei näy kuvassa).

Alkemiantaidot
Darius on yksi uuden Skyrimin parhaimmista alkemisteista, ja sen jo tittelikin sanoo. Tuo taitaa perusalkemian lisäksi myöskin omia kuvioitansakin (lisää tietoa myöhemmin). Pimeää alkemiaakin tuo harrastaa kansan tietämättä. Eräs paheksutuista riimuista, Nauthiz, toimii miekan ja amuletin kanssa erittäin hyvin. Jos miekan käyttäjällä on kyseinen amuletti kaulassaan, aiheuttaa miekan tekemä haava riipivää tuskaa kohtaan, johon on miekan käyttäjä tehnyt haavan. Haava tulehtuu, tai siinä tapauksessa jossa miekka on tehnyt pahan haavan johonkin raajaan, raaja saattaa mädäntyä pois ellei haavaa välittömästi huuhdella yrttiliuoksella ja kiedota puhtaaseen liinaan (vastapelaaja päättää miten hahmolle käy/käykö mitenkään).

Luonne
Joku voisi väittää, ettei toista saa arvioida ulkonäön perusteella, mutta Dariuksen kylmä ja sieluton katse riittää jo huonon ensivaikutelman aikaansaamiseksi. Uros on mitä tympein, ja ilkein persoona sisimmältään. Tuo on kyllästynyt kaupunkiin oppia hakeviin penikoihin, ja monet saavatkin palata tyhjin käsin takaisin kotiin ruikuttamaan jos eivät vakuuttaneet Lordin mieltä. Vain harvoille tuo on oppia antanut, jos nuo ovat tarpeeksi kärsivällisiä olleet. Huumorintajua tuolla ei ole ollenkaan, paitsi jonkun verran sadistisessa mielessä. Jos kuitenkin joskus sattuu niin, että Darius kiintyy johonkin, mikä on äärimmäisen epätodennäköistä, tuo myöskin varmistaa ettei kiintymisen kohteelle käy kuinkaan. Nuorena uroksena Dariuksella oli erittäin suuri oikeudentaju, mutta se on heikentynyt elämän jättämien arpien myötä.

Rakkauselämässä Lordilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista onnea, vaikka nuorempana tuolla olikin aika villit unelmat perheen kasvattamisesta ja puolison löytämisestä. Eipä tuolla luultavasti enää koskaan mitään onnea tulekkaan olemaan. Sosiaalisesti tuo ei kuitenkaan ole millään lailla "rajoittunut" tai kehittymätön, uros ei vain ole kiinnostunut saman katon alla majailemisesta. Silti tuo pitää hienona sitä, että kansa on keskenään hyvää pataa, koska se lujittaa alkemistikylää. Darius on erittäin kierä ja ovela otus. Tuo on oiva taktikoimaan ja tuo on ratkaissut monenlaisia pulmatilanteita. Onpa tuo jalokivien vastineeksi toisille kylille ja kaupungeille keksinyt vaihtoehtoisia sotasuunnitelmia aikoinaan vanhojen johtajien aikaan. Tummaturkki on heikkona kaikkeen kiiltävään, kuten jalokiviin ja metalleihin, joilla on jonkinlaista arvoa. Uros uskoo vakaasti Alduinin palaamiseen ja dovahkiineihin. Jos joku pilkkaa vanhoja taruja tuon edessä, voi olla aika varma pikaisesta kurinpalautuksesta.

Suurimman osan ajastaan tuo viettää tornihuoneeseensa lukkiutuneena lukemassa vanhoja kirjoja ja kääröjä. Tuo ei anna kenenkään, ei siis yhtään kenenkään, koskea ikivanhoihin kääröihin. Darius suojelee niitä henkensä kaupalla ja on valmis surmaamaan kenet tahansa joka pyrkii saamaan kyseiset paperit hyppysiinsä. Tummaturkki ei silti ole äkkipikainen, vaan harkitsee joka tekoaan ja seuraamuksia hyvin ennen toteuttamista. Muihin kaupunkeihin tuo suhtautuu neutraalisti - ei aggressiivisesti, eikä myöskään järin ystävällisestikkään.


Menneisyys
Darius syntyi pieneen susiperheeseen, jotka elelivät rauhallista hierarkiatonta kiertolaiselämää omissa leireissään. Tuon perheeseen kuului Isä Darius (nimetty siis isänsä mukaan) Äiti Kreirikh, ja kaksi muuta sisarusta, sisko ja veli. Dariuksen ollessa puolivuotias, tuon isä kuoli sapelihammaskissan surmattua tuon metsästysretkellä. Darius sattui olemaan mukana, mutta pääsi pakoon pedon keskityttyä vain suurempaan saaliiseen. Tuo juoksi mitä pikimmiten kertomaan perheellensä suru-uutiset. Puoli vuotta nuo elivät hiljaiseloa, kunnes vietettiin Dariuksen ensimmäistä vuosipäivää. Tuo peri isänsä vanhan haarniskan, amuletin ja miekan. Tässä vaiheessa tuolle ei vielä kerrottu mitään alkemiasta, ja riimukuviosta miekan ja amuletin päällä. Kului noin kuukausi, aivan kuten ennenkin, mutta sitten tummaharja sai kuulla alkemiasta.

Tuo kiinnostui aiheesta kovasti, ja perehtyi sen saloihin. Ei kulunut aikaakaan, kun tuo osasi jo alkemian peruskuvion ja kaksi ensimmäistä riimua. Dariuksen äiti neuvoi poikaansa unohtamaan koko touhun, ja piti lapsensa mielenkiintoa vaarallisena. Kun poika oli oppinut vielä muutaman riimun lisää, tuo sai kuulla Nauthiz-riimusta, ja tiesi sen olevan kaiverrettuna amulettiinsa ja miekkaansa. Näinä aikoina, tuo oppi ensimmäisen pahaan tarkoitukseen tehdyn riimun. Tuo testasi sitä erääseen löytämäänsä jänikseen, ja piti aiheuttamaansa reaktiota hauskana viihteenä. Noin kaksivuotiaana, Darius osasi kaikki perusriimut, ja alkoi kehittelemään omiansa. Pian tämän jälkeen, tapahtui kauheita.

Suuri lohikäärme hyökkäsi kiertolaisleirin kimppuun uroksen opiskellessa alkemiaa, ja surmasi Dariuksen äidin. Sisarusten ruumiita ei löytynyt mistään, liekö paenneet tai lohikäärme syönyt. Sen jälkeen peto hyökkäsi tummaturkinkin kimppuun. Dariuksen nahkaa suojasi taannoin kuolleen isän haarniska, ja tuo sai kuin saikin surmattua lohikäärmeen isänsä miekalla, vaikka oikean silmänsä menettikin. Se ei kuitenkaan tuonut perhettä takaisin. Musta uros vei haarniskan ja lohikäärmeen selkäpiikit eräälle sepälle, ja niin tuo kiinnitti piikit perintöhaarniskaan. Sen jälkeen tuo jatkoi matkaansa kohti alkemistikylää lisäoppia saamaan. Matkalla tuo kohtasi ylialkemistin perillisen, joka solvasi Dariusta orpolapseksi ja kerjäläiseksi. Tummaturkki tulistui tästä, ja surmasi tulevan ylialkemistin. Edellinen vanha ylialkemisti oli sillä välin kuollut tautiinsa, joten Darius kaappasi ohjakset vaivihkaa omiin kätösiinsä.

Tuo palkkasi itselleen uudet henkivartijat, kaiken varalta, sillä vanhat saattoivat kantaa kaunaa tapahtuneesta. Darius palkkasi myös Dabazchant- nimisen nartun vartiokaartiinsa, kun oli tätä ennen syvästi ihastunut narttuun. Kului vuosi, ennenkuin tuo uskalsi kertoa tunteistaan. Samassa keskustelussa, kävi ilmi nartulle että tuo oli palkattu vain tämän takia ja niinpä hän tulistui kovasti suunnitelmistaan huolimatta. Narttu kertoi kaikenlisäksi olleensa edellisen ylialkemistin tytär, ja murhatun perillisen sisar. Dabazchant selitti että tuon aikeena oli päästä Dariuksen lähelle, ja viiltää tuon kurkku auki ylialkemistin nukkuessa. Tästä syntyi taistelu, joka päättyi siihen, kun narttu tippui tornin ikkunasta ulos. Sitä ennen tuo oli kuitenkin kerennyt viillellä Dariuksen lonkkaan Nauthiz-riimun. Kun Darius katsoi pihalle, Dabazchantia ei näkynyt missään.

Pelaaja: Sirpale
Sähköposti: sirpale-@hotmail.fi